Aineistolisä ykköstavoitteemme
Kirjoittanut reaaliaineopettajat : maaliskuu 25, 2003
Reaaliainejärjestöjen yhteistyöelimen kannanotto yo-kirjoitusten reaalikokeen kehittämiseksi 28.1.2003
Lukiokoulutuksen tulee olla yleissivistävää, jatko-opiskeluvalmiuksia antavaa sekä opiskelijan persoonallisuutta kehittävää (Lukiolaki 1ja2§). Myös lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista mittaavan ylioppilaskokeen ja reaalikokeen sen osana tulee mitata näitä ominaisuuksia.
mielestä nyt suunniteltu yksittäisten reaaliaineitten koe ei toteuta edellä mainittua tehtävää. Pelkkä ns. aine- reaalikoe lähtee yliopistojen oletetusta tarpeesta. Lukiokoulun päättökokeen osana reaalikokeen tulee ottaa huomioon opiskelijan tarve osoittaa laaja-alaista reaaliaineiden yleissivistyksen omaista osaamista. Pelkkä aine- reaalikoemalli korostaa eri oppiaineiden rajaoja. Se on vastoin nykyelämän vaatimuksia laaja-alaisesta asioiden hallitsemisesta ja osaamisesta. On myös paljon koulutusaloja mm. media-alat, luokanopettajat, palvelualat jne., joissa vaaditaan laaja-alaista osaamista. Reaalikoetta ei tule alistaa yksinomaan tiedekorkeakoulujen käyttöön, koska valtaosa opiskelijoista jatkaa opintojaan muualla. Nyt ei edes tiedetä, olisiko ainereaalikokeen tuloksilla oletettua käyttöä, koska yliopistot eivät ole ilmaisseet mitään konkreettista, miten ne käyttäisivät sitä opiskelijavalinnoissaan.
Näkemyksemme mukaan reaalikoetta tulee muuttaa niin, että kullakin kirjoituskerralla opiskelija voi osallistua laveaa yleissivistyksellistä osaamista mittaavaan yleisreaalikokeeseen ja erikseen niin halutessaan syvää erityisosaamista mittaavaan ainereaalikokeeseen.
Yleisreaalikokeessa opiskelijan tulee vastata vähintään kolmen aineryhmän kysymyksiin ja vähintään kahteen kustakin aineryhmästä. Mikäli opiskelija kirjoittaa samalla kirjoituskerralla tai on jo kirjoittanut ainereaalikokeen, kyseisen aineen tehtävistä hän voi vastata korkeintaan yhteen tehtävään yleisreaalikokeessa. Yleisreaalikokeen tehtävien tulee pohjautua valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Niiden tulee olla laaja-alaisia ja soveltavaa osaamista mittaavia.
Erikseen suoritettavalla yhden aineen reaalikokeella opiskelijan tulee voida niin halutessaan osoittaa opiskelemansa aineen niin syvällistä osaamista, että sitä voidaan käyttää täysimääräisenä näyttönä pyrittäessä yliopistoon. Tällöin tehtävät voivat olla erittäin vaativia ja kokeen arvostelussa voidaan käyttää riittävän erottelevaa asteikkoa.
Nyt suunniteltu yksittäisten aineiden reaalikoemalli ohjaisi opiskelijoita liian varhaisessa vaiheessa tekemään kapeita valintoja, jolloin muiden yleissivistävien aineiden opiskelu vähenisi. Se voisi ajaa nuoret umpikujaan, jos valittu urasuunnitelma muuttuisi ja suunniteltu keskittyminen ei palvelisikaan uudessa tilanteessa. Se asettaisi opiskelijat ja eri koulut eriarvoiseen asemaan. Malli koituisi pienille ja keskisuurille aluelukioille kohtalokkaaksi. Ainereaalimalli toisi lukiokouluihin valmennuskurssitoiminnan ja esineellistäsi opiskelijat (S. Lindblom-Ylänne 1.10.2002).
Reaaliainejärjestöinä olemme huolissamme reaalikoeuudistuksen valmistelussa ja asiasta käydyssä keskustelussa ilmenneistä piirteistä. Muun muassa reaaliainejärjestöjen esittämää mallia ei ole kunnolla tutkittu ja julkisessa keskustelussa asiasta on asiat esitetty siten kuin vastakkain olisivat reaalikokeen uudistajat ja uudistuksen vastustajat. Vaihtoehtoisen mallin kannattajatahojen määrää on myös pyritty vähättelemään, vaikka mallilla on laajaa kannatusta (mm. OAJ, Kuntaliitto, AKAVA jne). Todellisuudessa yleis- ja ainereaalimalli on lukion kannalta huomattavasti radikaalimpi uudistus ja palvelee huomattavasti paremmin kaikkia uudistukselle asetettuja tavoitteita kuin pelkkä ainereaalikoe. Toisaalta esittämämme malli erillisistä ylisreaalikokeesta ja ainereaalikokeesta vaikuttaisi myönteisesti kehitettäessä yleissivistävää lukiokoulua.
Reaaliainejärjestöjen yhteistyöelimen puolesta tehtäväksi saaneena
Hannu Koskinen
SUOL ry:n pj.
